Voin vain kuvitella miten haikeaa on kun pennut lähtevät. Olette tehneet aivan todella hienoa työtä pentujen kanssa! Iso kiitos siitä. Amado on jo nyt sisäsiisti, tulee luokse kun kutsutaan nimellä tai vislataan ja osaa ottaa katsekontaktin ennen ruokakupin saantia. Ihana, suloinen ja fiksu pieni pentu. Amado tuo iloa päivämme jokaiseen sekuntiin, ja voi todella hyvin. Tänään meinaamme autoilla lemmikkieläinliikkeeseen sovittamaan valjaita; uusi jännittävä päivä alkamassa...
Samoja kiitoksen sanoja täältäkin kasapäin!!! Angeli (jolle raukalle ei vieläkään ole "oikeaa" nimeä löytynyt..) on aivan uskomattoman ihana pakkaus. Yhtään pissaa ei yöllä tullu lattialle, nukkui omassa pedissään lehmän ja lämpöpussin kanssa :) Eikä se junassakaan suostunut pissaamaan vessassa paperille, vasta 5h kuluttua nurmikolle!!! Niin luottavainen ja pehmeä koira. Olen totaalisen myyty! Samaa minäkin haluan sanoa: Olette tehneet SUUREN työn koirien kanssa, sen näkee pennuista. Olenpa minä onnekas :)))))
ps. Ei syönyt eilen oikein juuri mitään, mutta aamulla oli ruokahalu palannut :)
Voin vain kuvitella fiiliksesi kun pienokaiset lensivät pois kotipesästä. Alegresta eli Aatusta tuli meille ihana uusi perheenjäsen joka on murrkannut jo jokaisen sen tavanneen ihmisen sydämen, ja saanut itse sydänystävän Espanjan vesikoiratyttö Ronjasta.
Pissit ja kakat menevät jo pääasiallisesti ulos, joskus lirahtaa pikkuiset "intopissit" kun Aatu ilostuu kotiin tulevista "vanhemmistaan" niin hirmuisen paljon.
Luoksetuloa ollaan harjoiteltu ja se onnistuu. Siis melkein aina ;) Jos on hyvä kuopan kaivamisurakka kesken Aatu kyllä nostaa katseensa kutsuttaessa mutta jääräpäisesti jatkaa puuhaansa. Pentukurssia jo odotellaan kovasti, Aatu vaikuttaa kovin oppimishaluiselta, istuu häntää heiluttaen, katsoo silmiin ikään kuin kysyen että mitäs nyt teen.
Kunnon vahdin lailla Aatu vartioi emäntänsä ja isäntänsä unta makuuhuoneen ovella, portin takana. Siinä sitten nostaa metelin jos on tullut nukuttua liian kauan.
Yksinolon opettelemisessa Aatulla on vielä tekemistä. Vaikkei olekaan yksin yleensä kuin maksimissaan neljä tuntia se ei vaan ole kivaa. Lelut ei kiinnosta joten mitä merkillisimpiä paikkoja tuhotaan. Tänään torireissun aikana oli syöty ripsiväriä. On kuulemma myrkytöntä :)
Se vajaat veljä kiloa tullessaan painanut pikkuinen on kasvanut jo uli kahdeksankiloiseksi isoksi pikkupojaksi. Rohkeutta ja uteliaisuutta riittää, mutta liian suuren vaaran uhatessa (Aatu itse päättää mikä se milloinkin on, voi olla vaikkapa harava tai kastelukannu) hyökkäykset suoritetaan "mamman" jalkojen juuresta.
Kiitos sinulle Anna upeasta pohjatyöstä, nyt meillä on uusi (täysin objektiivisesti nähtynä) perheenjäsen, maailman paras koira.
-Sannalta ja Juholta terveisä, Aatulta pusuja koko teidän porukalle.
Voin vain kuvitella miten haikeaa on kun pennut lähtevät. Olette tehneet aivan todella hienoa työtä pentujen kanssa! Iso kiitos siitä. Amado on jo nyt sisäsiisti, tulee luokse kun kutsutaan nimellä tai vislataan ja osaa ottaa katsekontaktin ennen ruokakupin saantia. Ihana, suloinen ja fiksu pieni pentu. Amado tuo iloa päivämme jokaiseen sekuntiin, ja voi todella hyvin. Tänään meinaamme autoilla lemmikkieläinliikkeeseen sovittamaan valjaita; uusi jännittävä päivä alkamassa...
VastaaPoistaSamoja kiitoksen sanoja täältäkin kasapäin!!! Angeli (jolle raukalle ei vieläkään ole "oikeaa" nimeä löytynyt..) on aivan uskomattoman ihana pakkaus. Yhtään pissaa ei yöllä tullu lattialle, nukkui omassa pedissään lehmän ja lämpöpussin kanssa :) Eikä se junassakaan suostunut pissaamaan vessassa paperille, vasta 5h kuluttua nurmikolle!!!
VastaaPoistaNiin luottavainen ja pehmeä koira. Olen totaalisen myyty!
Samaa minäkin haluan sanoa: Olette tehneet SUUREN työn koirien kanssa, sen näkee pennuista. Olenpa minä onnekas :)))))
ps. Ei syönyt eilen oikein juuri mitään, mutta aamulla oli ruokahalu palannut :)
Voi Anna,
VastaaPoistaVoin vain kuvitella fiiliksesi kun pienokaiset lensivät pois kotipesästä.
Alegresta eli Aatusta tuli meille ihana uusi perheenjäsen joka on murrkannut jo jokaisen sen tavanneen ihmisen sydämen, ja saanut itse sydänystävän Espanjan vesikoiratyttö Ronjasta.
Pissit ja kakat menevät jo pääasiallisesti ulos, joskus lirahtaa pikkuiset "intopissit" kun Aatu ilostuu kotiin tulevista "vanhemmistaan" niin hirmuisen paljon.
Luoksetuloa ollaan harjoiteltu ja se onnistuu. Siis melkein aina ;) Jos on hyvä kuopan kaivamisurakka kesken Aatu kyllä nostaa katseensa kutsuttaessa mutta jääräpäisesti jatkaa puuhaansa. Pentukurssia jo odotellaan kovasti, Aatu vaikuttaa kovin oppimishaluiselta, istuu häntää heiluttaen, katsoo silmiin ikään kuin kysyen että mitäs nyt teen.
Kunnon vahdin lailla Aatu vartioi emäntänsä ja isäntänsä unta makuuhuoneen ovella, portin takana. Siinä sitten nostaa metelin jos on tullut nukuttua liian kauan.
Yksinolon opettelemisessa Aatulla on vielä tekemistä. Vaikkei olekaan yksin yleensä kuin maksimissaan neljä tuntia se ei vaan ole kivaa. Lelut ei kiinnosta joten mitä merkillisimpiä paikkoja tuhotaan. Tänään torireissun aikana oli syöty ripsiväriä. On kuulemma myrkytöntä :)
Se vajaat veljä kiloa tullessaan painanut pikkuinen on kasvanut jo uli kahdeksankiloiseksi isoksi pikkupojaksi. Rohkeutta ja uteliaisuutta riittää, mutta liian suuren vaaran uhatessa (Aatu itse päättää mikä se milloinkin on, voi olla vaikkapa harava tai kastelukannu) hyökkäykset suoritetaan "mamman" jalkojen juuresta.
Kiitos sinulle Anna upeasta pohjatyöstä, nyt meillä on uusi (täysin objektiivisesti nähtynä) perheenjäsen, maailman paras koira.
-Sannalta ja Juholta terveisä, Aatulta pusuja koko teidän porukalle.